Jepajepa, laivassa kökötellään nokka kohti suomen kultaista maata.
Matka ollut kyllä erittäin onnistunut pienen alkukankeuden jälkeen. Jos nyt pitäisi oikein sormella osottaa, niin kyllä se st marshal pelasti koko reissun. Porukka aubergessa oli todella mukavaa ja paikka itsessään upea, suosittelen!!!!
Nyt on ajot ajettu, eikä kaduta ollenkaan että suomi jäikin muutamaksi viikoksi taakse, mutta ei kyllä kaduta sekään, että haluan takasin arkeen.
Jos totta puhutaan niin suomi kyllä pitkästyttää pikkuhiljaa, eurooppakin on vähän siinä rajalla, että onko hienoa vaiko tylsää. Jos kukaan haluaa rahoittaa matkaa jonnekkin englanninkieliseen maahan, niin tarjouksia otetaan vastaan ;). Noniin jos vaan lopettelisin tän höpinän.
Hienoa palata suomeen kotiin mäntsälään, mahtavaa. Tää on luultavasti mun viimenen blog entry, joten morjesta moi. Jos tätä joku lukee, niin voi tulla morjestaa jos vaikka näkee jossain rallissa.

Täälä tuntuu olevan täys kenttä joten kirjoitetaampa jotain.
Aamupala kestää tällä laivalla puolille päivin. Nyt kävi niin että Ville herätti meidät vanhukset.
Saas nähdä että mikä keli on huomenna kuin päästään Suomeen.

Odotellaan että pääsis laivaan. Sikarit syttyy vasta kun lihava Lady laulaa. Hyvältä näyttää. Pyörät on kestäny hyvin ja laivaan päästään vaikka työntämällä. Huominen päivä menee siis kokonaan merellä ja laivasta päästään ulos siinä seiskalta sunnutai aamulla. Sitten 60 km rykäsy mäntsälään ja tää reissu on putkessa.Tänään nukuttiin melkeen koko päivä, mitä nyt muutama tunti käveleskeltiin kylillä. Ajatus että ymmärtää kaiken mitä puhutaan tuntuu oudolta.
jatkuuko blogi.. Saas nähdä voi olla että jatkuu tai ehkä ei, jätetään inspiksen ratkaistavaksi. Yhteenvetoa , budjetin toteutumista ym kyllä tänne kirjoitetaan. Samoin kirjoitetaan Smoto-lehteen jos kelpaa. Julkaisivatkohan tän reissun suunnitelman. Lehti on ilmestyny reissun aikana.
Kesän tuleva kohokohta taitaa olla Savonia Chopperin koeajo joskus heinäkuussa. No siitä ehkä lisää plogissa,, juu.
Laivaan pääsyä odototellessa pidettiin Villen kanssa omat bileet ja kuunneltin Moog Konttista, Vanha herra Mauri kolahti erityisesti. Saksalais turistit naureskeli viereisessä jonossa autossaan.

Tänään pasteerattiin siis Lyybekin vanhassa kekustassa ja kulutettiin huilipäivää. Saatiin nukuttua myöhään koska huone on varatu kahdeksi yöksi. Illalla sitten kyllä jo lähdetään laivalle. Lauantai menee Itämerta seilatessa ja sunnutaina ollaan Suomessa. Jäljellä on yksi pyöreien kuormaus ja 20 km ajo satamaan. Kamat pakataan niin että laivaan otetaan vaan pienet nyssäkät, tankkilaukku, muovikassi tms. Alkaa siis olla reissu loppuillaan ja puuduttava kotimatkakin ajettuna. Ranskasta lähtiessä oli edessä yli 1700 km mutta hyvin se meni.

Onko se sitten kallista vai ei selviää myös lähiaikoina. Otin nimittäin kokonaan uuden liittymän tätä reissua varten. Tällä liittymällä on kirjoitettu tämä blogi ja luettu vain näitä sivuja. Näin saadaan konkreettista vertailupohjaa sille että onko tämä netinkäyttö reissussa niin kallista kuin väitetään. Liittymän data puolta ei ole käytetty mihinkään muuhun. Myös siirretyn datan määrästä, eli laskutusperusteesta, saadaan kiinnostava vertailu. Näen todellisen siirron määrän sekä kännykän että tämän plogin tilastoista. Sitten niitä voi verrata siihen mitä laskussa seisoo. Sitten kun se tulee.
Muuten tämä systeemi on lähes täyttänyt odotukset paitsi että kuvien lähetys tänne kännykällä ei toiminutkaan tässä installaatiossa eikä otsikoiden utf tuki oikein pelitä. Täytyy siis vielä etsiä parempaa tuotetta, taidan kokeilla seuraavaksi Joomlaa blogiksi viritetynä.
- hanski

Se olis sitten viimeinen siirtymä edessä. 603 km näyttää navigaattori. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Nyt ei tosin ole aikataulupaineita, koska seuraavan hostellin respa on vissiin auki läpi yön, niin ainakin ymmärsin.
Keli on mitä hienoin. Tulee taas kuuma päivä, se vähän huolettaa. Me pohjoisen motoristit kun ei oikeen siedetä kuumaa keliä. Eilen oli oikeen kunnon ukkosmyräkkä ja katos jota tämän hostellin respa tarjosi prätkien suojaksi meni tuhannen päreiksi. Onneksi otiin laiskoja eikä laitettu pyöriä siihen.
Tämä on hostelli jota voi lämpimästi suositella vähän vaativammallekkin motoristimatkaajalle. Hostelleissahan ei enää ole ikärajaa joten jo teiniyden ohittaneetkin ovat tervetulleita, samoin me ikiteinit. Kun oppii tietyt tavat jota hostelleissa noudatetaan niin homma rokkaa maioniosti. Motoristit sulautuvat hyvin reppumatkaajiin jotka käyttävät näitä myös. Vain kiihkoaateeliset ympäristötyypit katsoo vähän nenänvartta pitkin, mutta sekin on paljon ystävällisepää kuin ne halveksivat ilmeet joita hotelleissa tälläinen rönttösakki saa, ei kuitenkaan läheskään aina. Nykyään tulee se parempi väki monasti kyselemään pyörästä ja reissusta ja että mistäpäin ollaan. Jaahas aamupala lppuun ja kohta baanalle
-hanski

Mennäänkin sitten Lyybekkiin torstai yöksi. Kun ei Warnemunden hostelli vastannut niin päätettiin kokeilla olisko Lyypekissä tilaa. Eka oli täys mutta toinen “Vor dem Burgtor” löytyi tilaa. Sinne sitten. Päästään siis tutustumaan uuteen kylään. Tänään käveltiin Bingenin keskustaan…ja takas. Yllätyin itsekkin että jaksoin. Oltiin sovittu että tullaan taksilla takas hostellille, mutta kun kävely suju niin kohotettiin kuntoa. Kait se pallolaajennus operaatio alkaa näkymään kunnon kohentumisena. No parempan päin on helppoa päästä jos vertaa kondista viime kesältä.
Bingenin keskusta on tyypillinen saksalaisen pikkukaupungin keskusta, kävelykatuja ja pikkuputiikkeja. Historia ulottuu aikaan jolloin Suomessa korkeintaan ihmeteltiin että onpa karua.
Linnnan museossa on kokoelma Rooman ajan lääkärin instrumentteja. Ei tosin käyty. Ei jaksettu, kuumuus vainoaa vieläkin vaikka ollaan tultu jo tuhat kilsaa pohjoisemmaksi. Ukkosti ja nyt on kuumankosteannihkeätä… Zischke olut on hyvää siinä on sellanen vaarinkaljanpullon korkki. Otetaanpa photo.

Reini näyttää olevan varsin vilkas liikenneväylä. Laivaa ja lotjaa menee ristiin rastiin ja niitä on paljon. Kumallakin puolella menee vielä rautatie. Vilkkaita nekin. Tänään mennään kaupungille pasteeraamaan. Ei motoja. Sitten ei pitäis olla vaikeeta ajaa viimeset viissataa. Siihen on n. vuorokauden marginaali. Aikataulun mukaan ollaan Rostokissa huomenna torstaina illalla. Perjantai iltana pääsee laivaan ja se lähtee kahdelta yöllä. Perjantaina tsekataan rostockista paikallinen Hein-Gericke ja H-D -liikkeet. Yötä Rostockissa ollaan vanhassa majakassa josta on rempattu Hostelli. Se on jo vanha tuttu. Sieltä on rapiat sata kilsaa Lyypekkiin mistä lähtee laiva.
Hesassa ollaan sitten aamu seiskalta, kotona ehkä siinä ennen puolta päivää. Sitten saadaan tänne paljon kuvia, jos tallennus on onnistunu tikuille. Täydennetään artikkeleija kuvilla ja laitetaan loput muuten vaan katseltaviksi. Jossain vaiheessa koitetaan tsekata reissun kokonaiskustannukset ja verrataan niitä budjettiin. Pari lyhyttä videoklippiäkin ehkä viritellään tänne. Pyörät on toimineet moitteitta ja on osoitteutuneet varsin mainioiksi matkapyöriksi kaikki.
Reinin rannalla
-hanski

Oli sitten etukäteis suunnitelman mukainen hostelli täys, mutta tilaa löytyi naapurikylästä. Tämä oli todella mukava ylläri. Hostelli on rempattu ja huippuhieno kaikin puolin. Huone on tilava, oma suihku - pesuhuone - wc on isompi kuin meidän edellinen huone Annecyssä, vaikka ei siinäkään ollut valittamista. Siisteys on häkellyttävää. Myös uusin tekniikka on käytössä. Avaimina toimii RFID kortti jolla pääsee pääovesta, hissiin ja huoneeseen. Näköalat on hienot. Kylällä on jonkin sortin linna. Se tsekataan huomenna. Ollaan täällä siis 2 yötä. Torstaina ajetaan Rostokkiin. Tänään ajettiin vähän mutkan kautta kun yks liittymä meni aika totaalisesti kiville ja vähän munkilla päästiin edes oikeeseen ilmansuuntaan. Katottiin siinä sitten Sveitsin Geneve, tultiin Saksaan, päädyttiin takas Ranskan puolelle ja sama uudelleen parikertaa… ja lopulta löydettiin oikeesti perille, tietty pakollisen viimeisen harhailun jälkeen. Juurikaan ei olis jaksanu ajaa enempää. Se taitaa olla kokolailla 600 kilsaa maksimi meidän porukalle,,, tai mulle.
Hyvin pääsi vertaamaan kolmen eri maan liikennettä. Sveitsissä huomiota kiinnitti nopeusrajoitusten tarkka noudattaminen. Osasyynä saatto olla valvontakamerat jotka oli pieniä, huomaamattomia ja ilkeän tehokaan näkösiä jäbiä. Sensijaan Italiassa, Ranskassa ja Saksassa nopeusrajoitus on pikemminkin suositus miniminopeudeksi.
Ihmiset on jokapuolelle todella ystävällisiä, kyseleevät pyöristä ja matkasta. Yks rekkakuski halus ottaa kuvan meistä, pitkän juttutuokion päätteeks. Pari kertaa tyypit toi kypärät sisälle kahvioon, kun oltiin jätetty ne pyörille. Yks ranskalainen setä toi takitkin ja selitti että on niin paljon rosvoja liikkeellä.
Kaikin puolin hyvä päivä, nyt unta kaaliin.
Jossain etelä Saksassa Reinin rannlla
- hanski

Juu sitten on ohjelmassa yllätysvierailu Sveitsiin kun meni yks liittymä vähänväärin. No pääsee tätkin kautta saksaan. Vielä rapiatnviissataa kilsaa edessä ja kello on jo kohta puolissa päivissä. No kyllä kymmeneks pitis keretä.
Sveitsitä
-hanski

Päästiin sitten perille. Oli kyllä raskain päivä, koska oli liian kuuma, kybällä. Ajaa kyllä jaksoi koko porukka mutta kuumuus meinas olla liikaa.
Käytiin oluella läheisellä camping alueella ja nyt unta kaaliin.
Huomenna etelä saksaasn,

Lähdettiin siis kotia kohti. Edessä 630 km. Tuntuu olevan koko reissun kuumin päivä, siis tosi kuuma. Ajo on silti sujunut hyvin,enää 60 kilsaa Annecyyn. Pyssäys tankkaamaan ja syömään. Pääsee siis 200 kilsaa Sportin tankillisella. Taisi tulla höyryillä viimeiset kilsat. Ollaan ajettu jo 539 kilsaa keskinopeudella 102 kmh.
Grillailee tytsä juuri meille pihvejä. Pihvin luovuttajien kuvat on seinällä… Onneks ei ole enää pitkää matkaa niin pääsee huilaamaan ja suihkuun.
-hanski

Oltiin siis katsomassa paikallista musiikkifestaria. Kaupungilla oli useita esiintymislavoja, vähän genren mukaan lajiteltuna. Oli nuorison musaa, aloittelevia bädejä, jazzia, yleispoppia ja trubaduuria. Ei järjestysongelmia, vaikka paikallinen nuoriso tiety olikin toisinaan uhmakkaan oloista. Huomasi selvästi että nuorisokin ymmärsi että jos ne alkaa riehumaan niin tulee lähtö. Lapset, nuoretkin sai kuleskella kaikessa rauhassa, en nänyt yhtään järjestysmiestä enkä järjestyshäiriötä. Anniskelu alueita ei oltu rajattu piikkilankaestein ym. Olisi kyllä hienoa jos Suomessakin voisi.
Tänään suunnitellaan jo kotimatkaa. Huomenna 630 kilsaa, saman verran ylihuomenna. Pihaan pörähti just pari häksätintä, kevyitä nelipyöriä. Hauskoja vehkeitä. Suomessakin laillisia. Otetaanpa pari fotoo.

Tuli sitten eilen ajettua ekaa kertaa pimeitä vuoristoteitä, kun tultiin takaisin kyliltä puolen yön aikoihin. Jännä miten paljon vaikutti se ettei nähnyt miten syviä rotkoja kaiteiden takana oli. Hyvin meni kun seurasi toisten perävaloja, sitten muutama mutka meni hitaammin ja toisten perävalot hävis. Sitten oltiinkin hetki KLE, kuu ja minä yksin taivaltamassa. Ihana viileetä ajaa yöllä.

Ompas lämmintä. Piti citystä lähtiessä käydä huoltiksella tankkaamassa, mutta pääs unohtumaan. Nyt on sitte varatankilla Kaijan KLE ja mun HD. Onneks lähimmälle huoltiksella on parikyt kilsaa ja koko matka alamäkee. Päästään sinne vaikka vapaalla.
Pöytään tuli just pannukakkua ja raparperi piirakkaa kermavaahdolla.