Tuli sitten eilen ajettua ekaa kertaa pimeitä vuoristoteitä, kun tultiin takaisin kyliltä puolen yön aikoihin. Jännä miten paljon vaikutti se ettei nähnyt miten syviä rotkoja kaiteiden takana oli. Hyvin meni kun seurasi toisten perävaloja, sitten muutama mutka meni hitaammin ja toisten perävalot hävis. Sitten oltiinkin hetki KLE, kuu ja minä yksin taivaltamassa. Ihana viileetä ajaa yöllä.